BATUSHKA w/ WORMWOOD, KORGONTHURUS – Kåren, Turku, 03.06.2017 (suomeksi)

0
640

Helmikuinen Turku Saatanalle V –tapahtuma joutui taannoin pahaan vastatuuleen, kun tapahtumapaikkana toiminut Gong esti tapahtumaan jo buukattujen Naer Mataronin sekä Sielunvihollisen esiintymisen vedoten bändejä kohtaan esitettyihin natsisyytöksiin. Epäonni ei tietenkään jäänyt tähän, sillä tapahtuman pääesiintyjä, puolalainen Batushka sekä kotimainen Korgonthurus joutuivat perumaan esiintymisensä sairastapausten vuoksi. Korvaavat esiintyjät saatiin onneksi buukattua ja tapahtuma järjestetyksi, mutta monia jäi varmasti hiertämään Batushkan peruttu keikka. Itsekin olin alun perin tulossa katsomaan nimenomaan Batushkaa, mutta uutisen myötä päädyin myymään lippuni pois.

Tapahtuman järjestänyt Metallihelvetti oli kuitenkin sopinut Batushkan kanssa, että bändi saapuu Suomeen korvaavalle keikalle heti, kun aikataulut antavat periksi, ja pian Turku Saatanalle V:n jälkeen korvaava keikkapäivä merkittiin kesäkuun 3. päivälle Turun Kåreniin. Perumaan joutuneen Korgonthuruksen kerrottiin saapuvan lämppäriksi, ja iltaman täydensi tuoreehko ruotsalaisvahvistus, Wormwood. Toinen kerta toden sanoo, joten auton nokka kääntyi kohti Turun moottoritietä hyvissä ajoin lauantai-iltapäivänä. En ollut käynyt Kårenilla aikaisemmin – Åbo Akademin oppilaskuntatalona tunnettu tila ei ollut ehkä tyypillisin paikka black metal –iltamalle, mutta toisaalta Tavastialla ei ole esimerkiksi koko salin korkuisia seinäpiirroksia.

 

Paikalle saapuessani Kårenin edustalla oli useamman kymmenen metrin mittain jono, joka veti mukavan nopeasti. Salin puolella verhoilla peitetty lava oli valaistu punaiseksi ja Korgonthuruksen julisteet olivat jo paikoillaan. Yleisöä oli paikalla vielä kohtuullisen vähän, mutta lippuja oli kuulemma myyty ennakkoon päälle 200. Korgonthurus aloitti noin puoli kymmeneltä ja paiskoi menemään reilun puolituntisen äkäistä ja kylmää black metaliaan. Ensimmäisenä huomio kiinnittyi perinnetietoisesti corpsepainteihin ja niittirannekkeisiin sonnustautuneeseen vokalisti Corvukseen, jonka korkealta rääkyvä ääni menee heittämällä kotimaisten black metal –laulajien parhaimmistoon. Muukin bändi soitti tiukasti, joskin vähäeleisesti, mutta harvemmin sitä black metal –keikoilla suuremmin irrotellaankaan. Melkein harmitti, ettei bändin materiaali ole viimevuotista Vuohen siunaus -täyspitkää lukuunottamatta kovin tuttua, sillä myös vanhempia ralleja sisältänyttä settiä olisi kuunnellut mieluusti pidempäänkin. Juuri näin black metalia kuuluu tehdä: ei turhaa kikkailua, vaan aggressiivista mutta silti melodiaa sisältävää turpaanvetoa. Soundit olivat selkeät, ja salin aiheuttama kaikukin pysyi hyvin aisoissa, minkä lisäksi valomies sai ruuvattua kohtuullisen yksinkertaisesta valosetupista hyvin lisätehoa esitykseen. Vahva aloitus – kannattaa mennä tarkistamaan Nummirockissa!

 

Toisena oli vuorossa ruotsalainen Wormwood. ”Vasta” vuonna 2014 perustettu tukholmalaisbändi julkaisi debyyttilevynsä Ghostlands: Wounds from a Bleeding Earth maaliskuussa ja saapui nyt ensimmäistä kertaa Suomeen keikalle. Setti alkoikin debyytin aloituskappaleella ”The Universe Is Dying”, ja tila otettiin nopeasti haltuun – en tiedä monelleko yleisössä bändi oli ennalta tuttu, mutta ehkä hieman jähmeän alun jälkeen turkulaiset pomppivat mukana yllättävänkin kovaa. Lavallakin riitti virtaa: vokalisti Nine oli energinen esiintyjä eikä tahtonut pystyä hetkeäkään paikallaan, ja muukin bändi tuntui selkeästi nauttivan positiivisesta vastaanotosta.

Musiikillisesti Wormwood seilaa jossain esimerkiksi Thyrfingin ja perinteisemmän black metalin välimaastossa, minkä lisäksi mukana on folkimpiakin sävyjä – debyyttilevy kannattaa ehdottomasti pyöräyttää läpi, jos melodisempi osasto maistuu. Soundien puolesta tilanne parantui koko ajan loppua kohti; ensimmäisen kappaleen tehot hieman sulivat puuroiseen kokonaisääneen. ”Oceansin” kertosäkeen aikana taustanauha oli jostain syystä hävyttömän kovalla ja peitti käytännössä koko bändin alleen, mutta ei tuo menoa tuntunut haittaavan. Illan kahteen muuhun bändiin verrattuna Wormwood oli tyylillisesti aika erilainen, mutta juuri siksi se mielestäni toimikin mainiona välipalana ennen Batushkaa. Intensiteetin puolesta Korgonthurus meni tosin edelle, joten myös lämmittelijöiden soittojärjestyksen vaihto päikseen olisi varmasti toiminut yhtä hyvin. Korgonthuruksella tuntui kuitenkin olevan oman keikkansa jälkeen kova kiire takaisin Helsinkiin, joten ymmärrän ratkaisun näinkin päin.

 

Seuraavaksi Batushka! Bändi on vuoden nuorempi kuin Wormwood, mutta toissa vuonna julkaistu debyytti Litourgiya nosti bändin saman tien black metalin kärkikahinoihin, minkä jälkeen keikkalavoja on kierretty äärimmäisen ahkerasti. Harmikseni en päässyt viime vuoden Steelfestiin todistamaan bändiä liveä, mutta nyt siihen tarjoutui viimeinkin mahdollisuus. Kårenin verhot vedettiin syrjään puoli kahdeltatoista, ja takaa paljastui hienosti koristeltu lava, jolta löytyi suitsuketelineitä, Litourgiya-ikoni, pääkallo jalustalla ja vaikka mitä. Bändin roudarit tulivat sytyttämään suitsukkeet, eikä heillä näyttänyt olevan mitään kiirettä asian kanssa. Lopulta kahdeksanhenkinen, mustiin silkkikaapuihin ja kasvot peittäviin huiveihin sonnustautunut Batushka nousi lavalle. Setti pääsi alkamaan lyhyellä introlla, jonka jälkeen vokalisti julisti ”литоургиа!”, ja sitten mentiin.

Kaikki aspektit keikassa olivat kohdillaan. Koko Litourgiya-levy soitettiin luonnollisesti alusta loppuun ilman tunnelmaa häiritseviä välispiikkejä – puoliväliin soitettiin sentään lyhyt välike ennen levyn viidettä osaa. Tuntemattomaksi jääneet soittajat ovat puolalaisia pitkän linjan metallimuusikoita, joten soittokin oli sen mukaista, ja yksityiskohtana tuli pantua merkille kitaristin 8-kielinen soittopeli – black metalissa harvemmin sahaillaan edes seiskoilla. Vokalistiakin oli tukemassa kolmen taustalaulajan sektio. Siihen loppuvatkin oikeastaan tavat kuvailla esitystä sellaiselle, joka ei ollut itse paikalla: Batushkan seurassa oltiin kolme varttia jossain aivan muualla, ja sen välittämää tunnelmaa on mahdotonta pukea sanoiksi. Aivan käsittämättömän hieno keikka – toivottavasti edes harmittaa, jos päätit jättää väliin!

 

Iltama oli kaiken kaikkiaan loistava. Kåren toimi keikkapaikkana todella hyvin, vaikka paikallinen kaverini ennakkoon kuumottelikin salin pahaa kaikuefektiä. Lippuja oli lopulta mennyt kaupaksi lähemmäs 300, ja merkkaripöydän luona kävi jo ennen Korgonthuruksen aloittamista kova kuhina. Monikohan oli säilyttänyt Turku Saatanalle V –lippunsa? Lauantain pilettiä vastaan sai vitosen alennuksen pääsylipusta hyvityksenä Batushkan helmikuisesta peruutuksesta. Erittäin iso kiitos Metallihelvetille asioiden järjestämisestä – nähdään ensi kerralla!

Comments

comments

NO COMMENTS