(2017) Brother Firetribe: Sunbound (suomeksi)

0
1569

Artisti: Brother Firetribe
Albumi: Sunbound
Julkaistu: 24.03.2017
Levy-yhtiö: Spinefarm/Universal

 

80-luku on palannut! Brother Firetribe on tehnyt kunniaa musiikkihistorian hienoimmalle vuosikymmenelle levyillään False Metal (2006), Heart Full of Fire (2008) sekä Diamond in the Firepit (2014). Kolmannen levyn julkaisun jälkeen laulaja Pekka Heino lupasi, ettei seuraavaa levyä tarvitsisi odottaa kuutta vuotta, eikä bändi pettänyt lupaustaan, sillä kolme vuotta Diamondin… jälkeen Keravan AOR-suuruus vie meidät jälleen olkatoppausten ja Wayfarereiden aikaan neljännellä levyllään Sunbound.

 

Teille, jotka ette tunne Brother Firetriben materiaalia, homman nimi on sen verran tarttuva hyvän mielen aikuis-rock, että jos sen kuuntelu ei vedä naamaa leveään hymyyn, kannattaa varmaan käydä lääkärissä tarkistamassa ettei ole kuollut sisältä. Sunbound ottaa todellakin löysät pois heti kättelyssä, sillä jo albumin introna toimivan nimikappaleen kaiutettujen rumpujen ja pianokuvion juustoisuuskerroin on lähellä sataa. Ensimmäinen varsinainen raita, ”Help Is On the Way”, alkaa Emppu Vuorisen tanakalla kitarariffillä sekä rumpufillillä, johon syntikka liittyy mukaan, kulkien säkeistön kautta tyylipuhtaaseen Firetribe-kertosäkeeseen. Kylläpä Pekka Heinon ja basisti Jason Flinckin lauluharmoniat kuulostavat pitkästä aikaa hyviltä! Kertsistä tulee myös jostain syystä kovasti mieleen Heinon toisen bändin Leveragen kappale ”Wolf and the Moon” – lieköhän tarkoituksellista? Seuraavana vuorossa oleva ”Indelible Heroes” on myös takuuvarmaa Firetribeä ja kunnioittaa maailmastamme jo poistuneita rockin merkkihenkilöitä. Kappalerakenne on äärimmäisen yksinkertainen, mutta eipä bändin ole ikinä tarvinnut lähteä kikkailemaan saadakseen kappaleensa toimimaan. Levyn aloituskaksikko lienee pomminvarmaa livetavaraa kevään kiertueella.

Sunboundin ensimmäinen single sekä HOK-Elannon mainoskampanjassa esiintynyt “Taste of a Champion” saattaa hyvinkin olla Brother Firetriben paras kappale ikinä. Kappale lainaa häpeilemättömästi 80-luvun elokuvamontaaseista parhaat palat, mutta missään vaiheessa meno ei lipsu plagioinnin puolelle, vaan bändi kuulostaa ainoastaan itseltään. Säkeistöt, vaikka vahvoja ovatkin, ovat mukana vain nostamassa lentoon kertosäkeen, joka on niin hävyttömän hyvä, että puolet rockradioiden puhkikuluneista tukkahevibiiseistä joutavat saman tien eläkkeelle. Tällä oltaisiin oltu listakärjessä 30 vuotta sitten!

Vaikka Tomppa Nikulaisen syntikka kuljettaa ”Last Foreveria” hienosti eteenpäin, sen kohtalo on astetta rauhallisempana palana jäädä aavistuksen ”Taste of a Championin” varjoon. Sunboundin oma ”Heard It on My Radio”, käytännössä täysin duurissa etenevä tsemppirock-ralli ”Give Me Tonight” nostaa tempoa hetkiseksi, kunnes levy vaipuu keskivaiheilla rauhallisimpaan vaiheeseensa. ”Shock” on hyvin epätyypillinen Firetribe-balladi, jossa Heinon laulumelodiat ovat hyvinkin mahdollisesti koko bändin tuotannon matalimmat, mutta minimalistinen kappale voittaa kuulijan puolelleen kertosäkeensä miltei painostavalla tunnelmalla. Tällaiseen kokonaisuuteen pystyvät vain harvat.

Seuraavaksi päästään taas astetta menevämpiin tunnelmiin, kun edellislevyn “Trail of Tearsin” sukulainen, “Strangled”, ottaa kitarariffillään rock-vaihteen tiukasti silmään. ”Heart of the Matter” taas lipuu lähemmäs easy listening –osastoa, jossa kitara vaihtuu hauskaan syntikkamelodiaan. Jos syna olisi miksattu enemmän pintaan, vertailukohtana voisi melkein käyttää Pointer Sistersin ”Slow Handin” introkuviota. Kappale loppuu kuin seinään – tätä olisi mielellään kuunnellut vielä vaikka yhden osion verran lisää.

Brother Firetribe järjesti taannoin äänestyksen Facebook-sivullaan siitä, mikä kasariklassikko bändin pitäisi coveroida Sunboundille. Annoin itse ääneni John Parrin ”St. Elmo’s Firelle”, ja osuinkin lopulta puoliksi oikeaan – levyn cover-valintana soi nimittäin Parrin Arnold Schwarzeneggerin The Running Maniin kynäilemä ”Restless Heart”. Jos jokin kertoo Brother Firetriben taidoista tehdä kappaleista omankuuloisiaan, niin se, että ensimmäistä kertaa Sunboundia läpi kuunnellessani annoin levyn soida taustalla kappalejärjestykseen sen enempää huomiota kiinnittämättä, ja havahduin vasta kappaleen loppupuolella siihen, mikä kappale oikeasti oli meneillään. Täysin tyylipuhdas veto, ja näillä meriiteillä se ”St. Elmo’s Firekin” tulisi ehdottomasti vetää narulle!

Vastikään levyn kolmantena singlevalintana julkaistu ”Big City Dream” tarjoilee vielä kerran rivakampaa rock-osastoa, mutta levyn päättävä ”Phantasmagoria” onkin sitten sen kaliiberin teos, että kaikki 80-luvulla kulta-aikojaan eläneet, vielä kasassa olevat rockbändit todennäköisesti itkevät kotona paljettipuseroihinsa toivoessaan, että vielä jonain päivänä saisivat aikaiseksi jotain tällaista. Liikkeelle lähdetään hennolla rumpurytmillä ja hiljalleen voimistuvalla orkestraatiolla, jonka katkaisee akustinen kitara, räjähtäen kerrostalon kokoiseen kertosäkeeseen. Orkestraatioita lisätään koko ajan loppua kohti, ihokarvat nousevat pystyyn. Hieno C-osa, josta vielä kerran kertosäkeeseen sekä lopun paisutteluun. Viisi minuuttia on rikollisen lyhyt aika tällaiselle hienoudelle! Jos nykyteinit ymmärtävät mitään musiikista, ”Phantasmagoria” soi tänä vuonna kaikkialla illan viimeisenä hitaana.

 

Kaiken kaikkiaan Sunbound on äärimmäisen hieno levy ja osoitus siitä, ettei Brother Firetriben maagisuus ole vuosien varrella kadonnut minnekään. Se saattaa olla jopa bändin uran paras levy, tai ainakin hyvin lähelle, ja vaikka nyt on vasta maaliskuu, Sunbound tulee jo tässä vaiheessa varmasti olemaan vahva kandidaatti rock-diggareiden vuoden levyt –listoilla. Väkivahvan kappalemateriaalin lisäksi myös tuotantopuoli on kunnossa, sillä Sunbound soi tanakasti, muttei kuitenkaan kliinisesti. Tällaisella paketilla pitäisi ehdottomasti päästä myös Suomen ulkopuolelle, joten nyt kesän kotimaan-keikkojen jälkeen välittömästi maailmaa valloittamaan, ennen kuin Emppu Vuorisella on taas Nightwishin kanssa liian kiire.

Tekisi mieleni antaa vielä enemmän pisteitä, mutta ”Phantasmagorian” ulos feidaaminen on mielestäni niin rikollinen temppu, että Sunbound joutuu tyytymään ”vain” yhdeksikköön.

Arvosana: 9/10, 4,5/5 tähteä

Kappalelista:
1. Sunbound
2. Help Is on the Way
3. Indelible Heroes
4. Taste of a Champion
5. Last Forever
6. Give Me Tonight
7. Shock
8. Strangled
9. Heart of the Matter
10. Restless Heart
11. Big City Dream
12. Phantasmagoria

Ed: Ville Karttunen

Comments

comments

NO COMMENTS