(2015) Riverside: Love, Fear and the Time Machine (suomeksi)

0
2020

Artisti: Riverside
Albumi: Love, Fear and the Time Machine
Julkaistu: 04.09.2015
Yhtiö: InsideOut

 

Löysin Riversiden musiikin kaksi vuotta sitten, ja puolalaisten tunnelmallinen proge iski minuun saman tien. Itse kallistun Pink Floydin ja Porcupine Treen kaltaisia yhtyeitä täydellisesti yhdistelevien kahden ensimmäisen levyn puoleen, mutta myös Anno Domini High Definitionin (2009) raskaammassa tyylissä on oma viehätyksensä. Retroilevalla Shrine of New Generation Slavesilla (2013) on hetkensä, mutta kokonaisuutena se ei ole edellä mainittujen julkaisujen tasoinen.

Riverside - Love, Fear, and the Time MachineTästä päästäänkin Riversiden kuudenteen albumiin, Love, Fear and the Time Machine. Keulahahmo Mariusz Duda on sanonut, että yhtyeen tavoitteena tällä levyllä oli yhdistää 70- ja 80-luvut, ja että materiaali on valoisampaa kuin aiemmin. Kasarivaikutteet kuuluvat selkeimmin sinkkubiisissä “Discard Your Fear,” jonka bassoriffi tuo vahvasti mieleen The Cure -klassikon “Fascination Street.” Albumi muuttuu toiveikkaaksi loppua kohti, mutta sillä on myös paljon perinteistä Riverside-melankoliaa.

Kuunnelkaa Spotifyssä:

Hellävaraisen rokkaava “Under the Pillow” on kohokohta tarttuvine melodioineen. Muita edukseen erottuvia kappaleita ovat alkupuoliskollaan Dream Theaterin “Erotomaniaa” muistuttava kulmikas “Saturate Me” ja upea semiakustinen balladi “Time Travellers.” Albumi on kuitenkin melko tasainen, helposti unohtuvan “Caterpillar and the Barbed Wiren” ollessa ainut selkeä huti.

Kuten levyn otsikko antaa ymmärtää, sanoitukset käsittelevät ihmissuhteita, henkilökohtaisia tuntemuksia ja nostalgiaa. Kappaleet kuten “#Addicted” (kyllä, nimessä on hashtag) pohtivat parin edellisen albumin tapaan nykymaailman menoa. Tekstit ja sävellykset täydentävät toisiaan hyvin, varsinkin kappaleessa “Towards the Blue Horizon,” joka alkaa duurissa lapsuusmuistelona, muuttuu raskaammaksi ja päättyy vanhojen hyvien aikojen kaipuuseen.

Mariusz Duda on albumin kiistaton tähti: useissa kappaleissa on vahvoja bassolinjoja, ja lyhyemmät kappalerakenteet antavat hänen äänelleen enemmän tilaa loistaa. Aggressiivinen huutolaulu on kadonnut kokonaan, mutta Duda käyttää äänialaansa aiempaa laajemmin, laulaen jopa falsetissa parissa kappaleessa. Muuta bändiä ei kuitenkaan voi unohtaa: Piotr Kozieradzki luo vankan pohjan rummutuksellaan, Michał Łapajin kosketinsoundit – varsinkin urut – ja soitto pitävät 70-luvun henkeä yllä ja kitaristi Piotr Grudzińskin tyylikkäät soolot ja pehmeät arpeggiot ovat olennainen osa albumin tunnelmaa.

“Discard Your Fear” video:

Love, Fear and the Time Machine on kaunis tunteiden vuoristorata ja askel eteenpäin Riversidelle, mutta pitää samalla yllä yhtyeen identiteettiä. Se ei ehkä tyydytä Anno Domini High Definitionin hyökkäävyyteen paluuta kaipaavien nälkää, mutta tuntuu kuin Riverside olisi viimeinkin onnistunut luomaan tunnistettavan ja omaleimaisen soundin. Bändin vaikutteet ovat edelleen kuultavissa, mutta vain Riverside pystyy yhdistämään ne näin selväpiirteisesti. Kappaleet ovat aiempaa lyhyempiä, mutteivät ennalta-arvattavia tai kaavamaisia; sen sijaan materiaali vaikuttaa keskittyneeltä ja yhtenäiseltä. Aika näyttää, miten Love, Fear and the Time Machine pärjää vertailussa Riversiden muihin tuotoksiin nähden, mutta tuntuu vahvasti siltä, etten tarvitse aikakonetta tietääkseni sen saavan paikan henkilökohtaisessa kärkikolmikossani.

Arvosana: 8/10, 4 tähteä

Kappalelista:
1. Lost (Why Should I Be Frightened by a Hat?)
2. Under the Pillow
3. #Addicted
4. Caterpillar and the Barbed Wire
5. Saturate Me
6. Afloat
7. Discard Your Fear
8. Towards the Blue Horizon
9. Time Travellers
10. Found (The Unexpected Flaw of Searching)

Teksti: Ville Karttunen

Comments

comments

NO COMMENTS